1. joulukuuta 2009

Kuvakollaasin taika


Kaapissani muhii tummansininen rullalla oleva kartonki. Avaan sen silloin tällöin tsekatakseni, mitä se on saanut aikaan. Katselen siihen liimaamiani lehtileikkeitä ja huomaan jälleen kerran yllätyksekseni toteutuneen kuvan. Liikuntasalin matolla käsillään seisova tyttö, jolla on samanvihreä toppi ja mustat pitkikset kuin minulla joogatunnilla.
Kokosin ekan kuvakollaasin keväällä, kun olin muuttamassa Helsinkiin kaverin kanssa. Halusimme löytää asunnon, joka miellyttäisi molempia. Mailasimme kuvia toisillemme omista kuvakokoelmistamme, jotka muodostivat unelmakämppämme. Tulokset olivat hämmästyttäviä.
Eräänä päivänä tuleva kämppis kertoi huonoja uutisia. Hän ei voinutkaan muuttaa. Joutuisin joko etsimään uuden kämppiksen tai muuttaman yksin. Aluksi olin suunniltani. Olin jo irtisanonut asuntoni täällä. Päätin varastoida huonekaluni seuraavaksi kk:si ja tienata rahat takuuvuokraan itse. Sitten piti löytää kämppä stadista. Töitä olin jo fixannut.
Pian koitti kamojen varastointi. Ystävättäreni oli jo luvannut punkkausmestan hänen luotaan muuttoon asti, mutta eräs ihana viiksiniekka tarjosi minulle ja kengilleni majoitusta. Aamuisin sain kuulla järkyttäviä uutisia pääkaupunkiseudulta. "Muru, Helsinki räjähti. Et sä voikaan lähteä."
Eräänä päivänä miehen ollessa töissä järjestelin kuvia tietokoneellani. Löysin kuvat toukokuussa tehdystä kuvakollaasistani ja järkytyin. Istuin keskellä unelmakotiani. Kuvat täsmäsivät kotiin yksityiskohtiaan myöden. Keittiön kaapit olivat samaa mallistoa, metallinen liesituuletin, olkkarin lattiat. Ja komea mies.

Tämä ei ole vitsi. Minä ja ystäväni olemme testanneet kuvakollaasin tehon ja vakuuttuneet siitä, että ei ne ihmeet niin ihmeellisiä ole. Ohjeita ja vinkkejä oman kuvakollaasin kokoamiseen lähiaikoina.

Tsingeling!! <3

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista