29. maaliskuuta 2010

World Wide Sinmoo Hapkido Summit 2010

   La-aamu, Rautatieasema, klo 6:45. Punainen auto körötti pihaan ja hyppäsin kyytiin. Matkan alkumetreillä katukamera välähti ja Paukku epäili saaneensa ylinopeussakot. "Alkoipa sun päivä hyvin," harmittelin ja nukuin, kunnes lähestyimme Porin keskustaa. Teimme tseck-innit hotellille ja heitimme kamat huoneeseen 204. Ajoimme urheiluhallille, jossa leiri alkoi klo 10:00.
   Leirillä oli edustettuna useita maita ja laskimme, että osallistujamäärä saattoi olla siinä 300 paikkeilla. Reenasimme workshop-tyyliin n. 6 h, johon kuului toki tunnin mittainen lounasbreikki.
   Mulla oli korva pipi ja kurkku tuntui ilkeeltä, mutta en sanonut mitään, koska pelkäsin suullisen ilmaisun vain vahvistavan tulossa olevaa sairautta. Vasta kun muut alkoivat ihmetellä, miksen rientänyt mukaan illanviettoon, vaan olin hotellilla nukkumassa jo kasilta illalla, valitin pikkuisen. Tuli siis tosiaan nukuttua kunnon yöunet, kerrankin!
   Seuraavana aamuna nousin tunnin myöhemmin, kuin olin planeerannut, koska kännykkäni ei muistanut siirtää kelloa. Jokatapauksessa, reeneissä olin sitten jonkun verran virkeämpi kuin edellisenä päivänä. Klo 16 maissa lähdimme ajelemaan kotiinpäin väsyneinä ja nälkäisinä. Väsykiukku oli iskenyt jokaiseen.
   Ihan jees leiri, mutta vaikka olen itse pitänyt useiden vuosien tauon aktiivisesta harrastamisesta, ei leirillä tuntunut olevaan juuri mitään uutta ja haastavaa. En olisi siitä kyllä satasta maksanut - se oli meinaa leirin todellinen hinta.

Tsingeling!

Ei kommentteja:

Hae tästä blogista