Pe ilta kului VPK-talon oikkisopiskelijoiden kekkereissä. Nirppanokkia riitti, olivathan he maksaneet itsensä kipeiksi juhlista ja pynttäytymiseenkin lienee mennyt aikaa ja rahaa. Tulin duuniin puolitoista minuuttia etuajassa. Aula vilisi tyttöjä pingviinipuvuissaan.
"Morjes," mustiin pukeutunut pitkälettinen kokkimies morjensti ja ojensi kätensä kättelyasentoon. Vastasin kättelyyn. "Moimoi mä oon Niippi." "Te oot sitte Katjan pari ja te ootte kahestaan yläkerrassa," kokki ohjeisti. "OK, kai me sit pärjätään."
Me sitte jälkiviisaina mietittiin, että mikä ihmeen työjako tämäkin oli. Yläkerrassa 66 vierasta, jotka eivät muistaneet, olivatko tilanneet kalaa vai kanaa. Kaikki ruoka piti hakea alakerrasta. Tuli tosiaan juostua rappusia ylösalas ja jo samana iltana oli pohkeet kipeet.
Pieni laskusuoritus: 66 alkuruokaa, 66 pääruokaa ja 66 jälkkärii = 198 annosta eli 99 lautasta per tarjoilija.
Kannoimme keskimäärin 3 lautasta kerrallaan ylös. Eli juoksimme rappuset ylös ja alas vain lautasia kantaen 33 kertaa. Lisäksi alhaalta oli haettava viinit, kahvikupit ja tillbehöörit, ja alas oli tietenkin kannettava likaiset astiat, ylijäämäjuomat sekä tyhjät pullot.
Se siitä. Haba kasvoi, eikä enää harmittanut, että parit reenit jäi tältä viikolta väliin.
Pääsin duunista tunnin myöhässä ja astelin Edisoniin punaisissa kumisaappaissani. Vettä ei sentään taivaalta tullut, mutta olin varautunut kuivanapysymiseen kantaen mukanani ikuisuuden kestänyttä henkan ja maukan mustavalkoista sydänsateenvarjoani.
"Heei oota, niin siistit kumisaappaat!" joku huusi. "Kato, tol oli kumisaappaat," joku muu kommentoi. Eikö Turku ole ennen kumppareita nähnyt?
Noh, oli miten oli. Eilen olin taas Galaxissa tienaamassa lisää taskurahaa ja saavuin oi niin ystävällisen kolleegani kyydillä puoli viiden aikaan kotiin, jossa Halipeppu oli minua vastassa pizzan ja parsapussikeiton kanssa. Pyysin häntä tekemään minulle palveluksen ja herättämään minut seuraavana aamuna samaan aikaan kuin itse lähtisi peliin. Nousin siis puol 11 ja lähdin saattamaan Kultsin jokirantaan, piilossa adidaksen hupprin ja Zaran toppaliivin suojissa, ja tein siitä tunnin aamulenkin.
Tsingeling!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti